Aamusää Virroilla muistuttaa keskinkertaisuudesta. Miksi se on niin ikävää? Miksi nykyään ei mitään voi esittää enää ilman superlatiiveja? Kuka keksi, että kaiken pitää olla aina parempaa? Emmekö tajua, että kaiken ollessa parasta, laadukkainta ja ylivoimaisinta menetämme samalle näiden sanojen merkityksen?
Nykyään törmää alituisesti siihen todellisuuteen, että media ja erityisesti sosiaalinen media(saisiko tästä jotenkin lanseerattua kirosanan?!?!) työntävät suuhumme, päällemme, ajatuksiimme vain parasta. Jos et tee niin tai näin, olet piirun verran huonompi kuin muut.
Mediassa ja kaiken maailman tutkimuksissa toitotetaan suomalaisten vaatimattomuutta ja huonoa itsetuntoa. Onko se nyt varsinaisesti ihme? Olen törmännyt lukuisia kertoja keikkojen jälkeisissä keskusteluissa ihmisten kanssa samaan ongelmaan. He vähättelevät omaa työtään ja ammattiaan. Kun kysyn ammattia, on vastaus usein hyvin nolostunut ja vaatimaton. Mää ajan vaan rekkaa tai emmää ookku tossa sahalla tai vaikkapa tämä: en oo päässy ku tohon tehtaalle, siellä tehrään paperia. HERRANJUMALA!!! Kaikki toivottavasti ymmärtävät viimeistään kuljetusalanlakon jälkeen kuinka tärkeitä jamppoja ne tyypit on. Tai kuvitelkaapa tilanne, että meiltä loppuisi vessapaperi!?!? Ei olis kivaa se. Eikä sitä piha-aitaakaan kovin helposti rakenneta ilman asiaankuuluvaa lautatavaraa. Niin, että olisko nyt mitenkään mahdollista, että unohdetaan se superlatiivi-ajattelu ja mietitään asioita hieman tasaväkisemmin. Jokaisella on paikka tässä yhtälössä, eikä paremmuusjärjestelyn laatiminen auta ketään yhtään sen parempaan lopputulokseen.
Me soitamme iltaisin ravintoloissa ja ainakin pyrimme viihdyttämään ihmisiä. Toimimme henkisenä taukopaikkana, joka tarjoaa hetkellisen irtautumisen oman elämän realiteeteista. Keikalla saa iloita ja unohtaa hetkeksi sen mikä mieltä painaa ja ahdistaa. Tarjoamme suurempaa perspektiiviä tuttuihin asioihin. Ei sen kummempaa.
Aurinko paistaa jo vähän hanakammin ja lämmin tästä taitaa tulla. Tänään vuorossa Kerava ja huomenna Forssa. Oliver keikalla kera Toivo Suden. Tulkaapa paikalle irtautumaan hetkeksi!
Hyvää päivää ja viikonloppua toivottaa JARI.
perjantai, 11. kesäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

0 kommenttia:
Lähetä kommentti