Suuret ruskeat munkit

Vappu on nyt takanapäin, mutta sen mukanaan tuoma tunnelma ja juhlistaminen tuntuvat yhä kehossa ja mielessä. Poreilevat simat, sokeroidut munkit ja upea sää saattelivat Oliverin vappuviikonlopuksi keikoille Jyväskylään ja Lohjalle.

1.5. Vappupäivänä Oliverin rakkauden punainen ratsu lähti liikkeelle Virroilta puolenpäivän aikoihin ja laukkasi kohti Keski-Suomen Jyväskylää. Perillä odotti kauniista säästä ja terassien antimista nauttivia ihmisiä, kun Iveco saapui Kävelykadun päähän Kolmikulman eteen. Retkiseurueen jalkauduttua ja liukuovien auettua puulaatikot ja piuhat kärrättiin ravitsemusliike Amarilloon ja kamojen kasaaminen sai luvan alkaa. Vappupäivän aterioista nauttivat ihmiset saivat ruokailunsa yhteydessä kokea myös soundcheckin, joka onnistui Oliverille tuttuun tyyliin vaivattomasti ja nopeasti. Sen jälkeen oli vuorossa tutut kuviot ennen keikkaa ja Suomen voittoon päättyneen jääkiekko-ottelun vauhdittamana alkoi rockmusisointi. Oliver näppäili sulosävelet ja runttasi aggressiiviset purkaukset valtaisalla energialla. Yleisö lämpeni ja suorastaan syttyi kaiken hurmoksen keskellä ja erityismaininnan saakin kuvankaunis eturivin yleisö, joka läsnäolollaan kannusti musiikkiesityksen uusiin sfääreihin. Myös soolokitaristi ”En tainnut koskea teräviin” -Jokke päätti tällä kertaa pitäytyä edelliseen keikkaviikonloppuun verrattuna varsin mukavasti aiemmin sovitussa musiikillisessa viitekehyksessä ja palautekeskustelulta vältyttiin.

2.5. kamojen keräämisen jälkeen bändi lähti valloittamaan Lohjaa. Matka taittui Tampereen kautta, josta motoristimiksaaja nappasi alleen kaksipyöräisen kaunottarensa ja ammensi luovuutta illan äänimaisemiin nauttimalla samanaikaisesti upeasta säästä, vauhdista, jalkojen välissä jyllänneestä voimasta ja nahkapuvusta. Samaan aikaan keikkabussissa valotekniikkaosaaja Topi intoutui kertomaan vitsin. Siinä kerrottiin kymmenestä suuresta ruskeasta munkista ja se kesti aavistuksen kauemmin kuin vitsit yleensä. Itse asiassa se kesti moottoritiellä ajetun 28 kilometrin matkan ajan ja kun se vihdoin ja viimein loppui, seurasi mielenkiintoinen tilanne: vuorossa oli nimittäin naurujen asemasta keskustelu siitä, heitetäänkö Topi ulos autosta moottoritien varteen vauhdista vai auton ollessa pysähdyksissä. Myös lievästä fyysisestä kanssakäymisestä alkoi esiintyä sanallisia viitteitä, mutta tilanne kuitenkin laantui, sillä onhan Topilla uhkea ryijy ja muutenkin hän on ihan kohtalaisen hyvä tyyppi.

Joka tapauksessa keikkabussi kaarsi Lohjalle allekirjoittaneen eli ”Suviuunon” ohjastamana ja retkuseurue saapui Nightlifeen. Portaissa roudaamisen päätteeksi kamat saatiin kasaan, ruokaa vatsan seudulle ja sitten oli vuorossa koomisin tilanne ikinä: kello oli nimittäin tässä vaiheessa muutamaa minuuttia vaille yhdeksän ja tarkoituksena oli ehtiä vielä ostamaan virvoitusjuomia tulevan saunomisen aiheuttaman nestehukan tasapainottamiseksi. Koko porukka asteli matkalla havaitun R-kioskin ovelle ja sitten: se olikin mennyt kiinni jo kahdeksalta! Muutama minuutti oli vielä jäljellä ja epätoivo meinasi iskeä, mutta onneksi lohjalainen naishenkilö (iso Kiitos hänelle!) neuvoi meille tien lähimmälle huoltoasemalle ja sitten juostiin. Juoksimme bussiin, ajoimme huoltoasemalle ja porukka nousi pois kyydistä auton ollessa vielä melkein vauhdissa. Basisti Waltterikin, joka yleensä aina nousee liikkuvaan autoon, joutui tällä kertaa poistumaan sellaisesta. Kaikki päättyi kuitenkin hyvin, sillä virvoitusjuomat saatiin ja vältyttiin petolliselta nestehukalta. Vuorossa oli onnistunut hengennostatus hotellilla ja vielä onnistuneempi keikka. Eturivissä tuntui olevan täydellinen vappumeno päällä, kun bändi antoi kaikkensa kuulijoidensa viihdyttämiseksi. Lisäonnistumisen kokemuksia sai laulaja Jari, joka oli äärimmäisen tyytyväinen oman äänensä toimivuuteen. Myös muitten mielestä laulu oli ihan jees, vaikkakin Jarin ottamat lyyriset vapaudet hieman kummastuttivat.

Kaikin puolin maukkaan illan päätteeksi saavuttiin hotellille, jossa yösijat jaettiin niin, että yhtyeen etukäteen oletetusti kovaäänisimmät nukkujat eli rumpali Tero ja miksaajamies Tuomas eristettiin muista omaan yksikköönsä. Itsekin levähdin tuossa kyseisessä huoneessa ja mielestäni yö oli hiljainen kuin huopatossutehtaan Joulupäivä –tai sitten olin äänekkäämpi kuin muut yhteensä. Joka tapauksessa hyvin levätyn yön jälkeen Oliver-logoilla varustetut uljaat urhot astelivat reippaina aamiaispöytään nauttimaan sen tarjoiluista ja hakemaan lisäenergiaa tavaroiden pakkaamista varten. Kun auto oli lähtövalmiina ja nokka kohti kotikontuja, paluumatka sai luvan alkaa. Vappu oli siis vietetty erittäin mukavasti ja onnistuneesti!